Vantaan julkista kaupunkistrategiaa 2026–2029 tarkasteltiin StrategiActilla. Työssä edettiin strategian analyysistä sen käytännön merkityksen määrittelyyn ja konkreettisiin muotoiluehdotuksiin.
Strategiassa on jo tavoitteet ja rakenne niiden toteuttamiselle. StrategiAct tarkensi, mitä eri ohjelmien, päätösten ja palvelujen pitäisi yhdessä saada aikaan — ja miten tämä tarkoitus voidaan rakentaa osaksi kaupungin arkea.
Mitä tasapainoinen kasvu tarkoittaisi investointipäätöksen valmistelussa? Miten ajatus yhdestä Vantaasta näkyisi palvelusta toiseen siirtyvälle asukkaalle? Entä millainen perehdytyssisältö auttaisi työntekijää käyttämään strategiaa omassa työssään?
Tällä sivulla esitellään valikoituja havaintoja, niiden tulkintaa ja käytännön sovellusehdotuksia. Tarkempi analyysi ja muotoilukokonaisuus voidaan käydä läpi erillisessä esittelyssä.
Kyseessä on julkiseen aineistoon perustuva menetelmäesimerkki, ei Vantaan kaupungin toimeksianto. Muotoiluehdotusten tarve ja lopullinen sisältö täsmennettäisiin kaupungin kanssa. Ne eivät kuvaa Vantaalla toteutettuja muutoksia.
Strategia on ladattavissa täältä.
Vantaan strategian keskeiseksi logiikaksi tulkittiin kasvun ja moninaisuuden kääntäminen hyvinvoinniksi, vetovoimaksi ja elinvoimaksi. Samalla kehityksen pitäisi vahvistaa alueiden tasapainoa, ihmisten mahdollisuuksia ja kaupungin pitkän aikavälin toimintakykyä.
Strategiassa yhdistyvät kasvu ja eheys, uudistuminen ja turvallisuus, vetovoima ja nykyisten alueiden kehitys, talouden hallinta ja tulevaisuusinvestoinnit sekä moninaisuus ja yhteisöllisyys.
Nämä tavoitteet voivat tukea toisiaan. Käytännön päätöksissä niiden välille syntyy myös valintoja.
Uusi alue voi lisätä vetovoimaa ja synnyttää samalla uusia palvelutarpeita. Nykyisten tilojen käytön tehostaminen voi tuottaa säästöjä, mutta sen vaikutus palvelujen saavutettavuuteen pitää ymmärtää. Yhden toimialan kannalta toimiva ratkaisu voi puolestaan edellyttää muutoksia toiselta toimialalta.
StrategiActin huomio kohdistui tilanteisiin, joissa nämä vaikutukset kohtaavat.
Tavoitteena oli löytää ne päätökset, toimintatavat ja konkreettiset käyttömuodot, joiden avulla strategian eri päämäärät voivat vahvistaa toisiaan.
ANALYSOI — Mitä strategiasta pitää saada toteutumaan?
Strategiaa tarkasteltiin kokonaisuutena. Siitä tunnistettiin olennaiset valinnat, tavoitteiden väliset yhteydet ja tilanteet, joissa niiden käytännön merkitys kaipaa tarkennusta.
MÄÄRITÄ — Millaisena strategian pitäisi toteutua?
Valituille kokonaisuuksille muodostettiin toteutumisen ydin sekä näkemys siitä, miten, missä ja kuinka vahvasti niiden pitäisi vaikuttaa.
MUOTOILE — Mitä tämän mahdollistamiseksi tarvitaan?
Tavoitetilasta edettiin ehdotuksiin päätöskäytännöistä, palvelutilanteista, työvälineistä ja konkreettisista ilmentymistä. Muotoilua varten tunnistettiin myös ne nykytilaa koskevat täsmätiedot, joita kaupungilta vielä tarvittaisiin.
Näin työ eteni suurista strategisista ajatuksista esimerkiksi päätöspohjan sisältöön, asiakkaalle annettavaan ohjeeseen ja esihenkilön käyttämään kysymykseen.
Tarkempaan käsittelyyn valittiin viisi strategista kokonaisuutta: hyvä elämä kaikille, koettava vetovoima, tasapainoinen kasvu, taloudellisesti kestävät tulevaisuusinvestoinnit ja toimiminen yhtenä kaupunkina.
Valinta ulottui strategian otsikkorakennetta pidemmälle. Esimerkiksi “Vantaa toimii yhtenä systeeminä” nousi omaksi tarkastelukohteekseen, koska yhteinen toimintatapa vaikuttaa usean päämäärän toteutumiseen.
StrategiActin tehtäväksi muodostui tämän ajatuksen tarkentaminen: Mitä yhdessä toimiminen tarkoittaa silloin, kun asia ylittää palvelun, toimialan tai ohjelman rajan?
Seuraavat elementtinimet ovat analyysin tulkintoja, eivät kaupungin viisi virallista päämäärää.
| Strategiaelementti | Toteutumisen ydin | Miten? | Missä? | Kuinka syvästi? |
|---|---|---|---|---|
| Hyvä elämä kuuluu kaikille | Hyvän arjen ja osallistumisen mahdollisuudet eivät saa riippua kohtuuttomasti ihmisen iästä, taustasta, kielestä tai asuinalueesta. | Saavutettava asiointi, osallistuminen, turvallinen arki. | Palveluun hakeutuminen, palveluverkkopäätökset, lasten ja nuorten arki, yhteiset tilat. | Palvelusuunnittelussa ohjaa. Keskeisessä asioinnissa osa tapaa toimia. |
| Vetovoima syntyy mahdollisuuksista ja omaleimaisuudesta | Vantaalle tulemisen, siellä onnistumisen ja sinne juurtumisen pitää olla aidosti houkutteleva mahdollisuus ihmisille ja yrityksille. | Sujuva alku, mahdollisuus edetä, tunnistettava kaupunkikokemus. | Yrityksen sijoittuminen, osaajan muutto, koulutuspolut, asumisen ja vapaa-ajan ympäristöt. | Viestinnässä vaikuttaa. Palvelujen ja ympäristöjen suunnittelussa ohjaa. |
| Kasvu ei saa eriyttää kaupunkia | Kasvun pitää vahvistaa myös nykyisten alueiden ja asukkaiden mahdollisuuksia sekä edetä ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. | Alueiden yhteinen kehitys, yhteys palveluihin, luonnon huomioiva kasvu. | Kasvuinvestoinnit, maankäyttö, palveluverkko, nykyisten alueiden uudistaminen. | Kasvua koskevassa valmistelussa osa tapaa toimia. |
| Tulevaisuuteen investoidaan taloudellisesti kestävästi | Nykyisiin tarpeisiin vastataan tavalla, joka säilyttää kaupungin mahdollisuuden tuottaa hyvää elämää ja kehittää elinvoimaa myös tulevaisuudessa. | Pitkän aikavälin tarkastelu, vaihtoehtojen vertailu, toimintakyvyn säilyminen. | Budjetointi, investoinnit, tilaratkaisut, palveluverkkovalinnat. | Merkittävissä resurssivalinnoissa ohjaa. |
| Vantaa toimii yhtenä systeeminä | Yhteinen lopputulos ohjaa toimintaa myös silloin, kun asukkaan asia tai strateginen vaikutus ylittää organisaation sisäisiä rajoja. | Asian jatkuvuus, yhteinen harkinta, tiedon yhdistäminen. | Palvelusiirtymät, ohjelmien yhteiset päätökset, resurssiristiriidat, esihenkilötyö. |
Toteutumisen ydin: hyvän arjen ja osallistumisen mahdollisuudet eivät saa riippua kohtuuttomasti ihmisen iästä, taustasta, kielestä tai asuinalueesta.
Analyysissä huomio siirtyi palvelun olemassaolosta siihen, pystyykö ihminen todella käyttämään sitä.
Palvelu voi olla tarjolla, mutta sen löytäminen, ymmärtäminen tai siihen osallistuminen voi silti olla vaikeaa. Siksi hyvän elämän tavoite koskee myös verkkosivun sanavalintoja, asiointipaikan opastusta ja ensimmäistä kohtaamista työntekijän kanssa.
Toteutumista pitäisi tarkastella esimerkiksi palveluverkon suunnittelussa, lasten ja nuorten arjessa sekä yhteisten tilojen käytössä. Osassa päätöksiä saavutettavuuden pitää ohjata vaihtoehtojen valintaa. Tavallisessa asioinnissa sen pitäisi kuulua normaaliin toimintatapaan.
Muotoiluehdotuksessa yhden asiointipaikan verkkotieto, fyysinen opastus ja vastaanottava kohtaaminensuunniteltaisiin tukemaan samaa ensimmäistä askelta.
Verkossa voisi olla selkeä “Näin asiointi alkaa” -osio. Tilassa avun löytämistä tukisi tunnistettava aloituspiste. Työntekijän kysymys voisi alkaa käyttäjän asiasta: Mitä haluaisit saada tänään hoidettua?
Näiden tehtävä olisi auttaa ihmistä etenemään tuntematta kaupungin organisaatiota.
Suunnittelun kannalta olennainen kysymys tarkentui näin: Kenen kohdalla tämä hyvältä näyttävä palvelu ei vielä ole riittävän helppo löytää tai käyttää?
Toteutumisen ydin: Vantaalle tulemisen, siellä onnistumisen ja sinne juurtumisen pitää olla aidosti houkutteleva mahdollisuus ihmisille ja yrityksille.
Tulkinta yhdistää yritykset, osaajat, koulutuksen, asumisen ja kaupunkikokemuksen. Näiden kautta vetovoima saa käytännön sisällön.
Yritykselle merkityksellistä voi olla sijoittumisen sujuvuus. Osaajalle ja hänen perheelleen tärkeitä voivat olla työn lisäksi koulutus, asuminen ja mahdollisuus päästä osaksi yhteisöjä. Vierailijalle kaupunki voi puolestaan jäädä mieleen paikasta tai kokemuksesta.
Analyysin keskeinen johtopäätös oli: Vetovoiman pitää olla koettava ominaisuus, jotta siitä voi syntyä uskottava mielikuva.
Yksi muotoiluehdotus yhdistäisi kaupungin antaman lupauksen siihen palveluun tai tilanteeseen, jossa käyttäjän pitäisi kokea se.
Työvälineessä kuvattaisiin lyhyesti: mitä luvataan, kenelle, missä lupaus lunastetaan ja mihin sen uskottavuus perustuu.
Yrityksen ensimmäistä keskustelua voisi puolestaan ohjata kysymysrunko: Minkä pitää onnistua, jotta Vantaa olisi yrityksellenne hyvä paikka?
Mikä ratkaisisi seuraavan askeleenne?
Näin viestintä, palvelu ja käyttäjän todellinen tarve liittyisivät toisiinsa. Muotoilu voisi tarkoittaa palvelukuvauksen tarkentamista, keskustelurungon uudistamista tai itse palvelun kehittämistä — sen mukaan, mitä nykytilasta selviää.
Toteutumisen ydin: kasvun pitää vahvistaa myös nykyisten alueiden ja asukkaiden mahdollisuuksia sekä edetä kaupungin ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.
Analyysissä kasvua tarkasteltiin koko kaupungin kehityksenä.
Uuden alueen rakentaminen vaikuttaa myös palvelutarpeisiin, liikkumiseen, investointien kohdentamiseen ja nykyisten alueiden mahdollisuuksiin uudistua. Samalla on ymmärrettävä ihmisiin ja luontoon kohdistuvat vaikutukset.
Tämä ei tarkoita samanlaista kehittämistä kaikilla alueilla. Se tarkoittaa, että vaikutukset eri alueisiin ja ihmisiin ymmärretään ennen valintaa.
Muotoiluehdotuksessa kasvun vaikutukset kytkettäisiin nykyiseen investointien ja maankäytön valmisteluun.
Konkreettinen ilmentymä voisi olla päätösesityksen arviointiosio, joka kokoaa yhteen olennaiset vaikutukset nykyisiin alueisiin, palveluihin, luontoon ja pitkän aikavälin toimintakykyyn.
Sen rinnalla voisi olla valmistelijan käyttöohje ja yhteinen päätöskysymys: Mikä vaikutus koko kaupungin kehitykseen ratkaisi valinnan näiden vaihtoehtojen välillä?
Tällöin strateginen ajatus pääsisi vaikuttamaan jo vaihtoehtojen muodostamiseen ja vertailuun.
Muotoilun tavoite olisi tehdä tasapainoisen kasvun tarkastelusta luonteva osa valmistelua.
Toteutumisen ydin: nykyisiin tarpeisiin vastataan tavalla, joka säilyttää kaupungin mahdollisuuden tuottaa hyvää elämää ja kehittää elinvoimaansa myös tulevaisuudessa.
Analyysissä talous näyttäytyi kaikkia päämääriä koskevana suunnitteluperiaatteena.
Päätöksen taloudellinen vaikutus ja sen tuottama toimintakyky pitää pystyä näkemään yhdessä. Nykyhetken säästö, tuleva kustannus ja pidemmän aikavälin hyöty voivat johtaa eri suuntiin.
Siksi strategisen harkinnan pitäisi ulottua kysymykseen: Mitä mahdollisuuksia tämä ratkaisu säilyttää tai avaa tulevaisuudessa?
Investointi- tai tilaratkaisun vertailussa voisi olla yhteinen näkymä kustannuksiin, tavoiteltuun hyötyyn, pitkän aikavälin seurauksiin ja olennaisiin epävarmuuksiin.
Siinä voitaisiin vertailla esimerkiksi nykyisen ratkaisun parantamista, uuden rakentamista, vaiheistamista tai päätöksen siirtämistä.
Konkreettinen toimenpide voisi olla nykyisen päätöspohjan täydentäminen ja vertailuohjeen tarkentaminen. Uuden talousjärjestelmän tarvetta tästä ei vielä seuraa.
Sama päätöspohja voisi palvella sekä taloudellista kestävyyttä että tasapainoista kasvua. Näin usea strateginen tavoite saisi yhteisen käyttöpaikan.
Toteutumisen ydin: yhteisen lopputuloksen pitää ohjata toimintaa myös silloin, kun asukkaan asia tai strateginen vaikutus ylittää toimialojen, palvelujen tai ohjelmien rajat.
Strategia sisältää jo ajatuksen toimialarajat ylittävästä toiminnasta. StrategiAct tarkensi sen tilanteisiin, joissa erilliset vastuut pitää saada toimimaan yhdessä.
Kaupunkitasolla tämä voi tarkoittaa ohjelmien yhteisen riippuvuuden ratkaisemista. Asukkaan näkökulmasta sama periaate voi tarkoittaa sitä, että hänen asiansa etenee seuraavaan palveluun ymmärrettävästi.
Yhteinen tarkoitus näkyy silloin sekä johtamisen rakenteessa että yksittäisessä palvelutilanteessa.
Ohjelmien yhteisessä työssä ilmentymä voisi olla päätöskortti, johon kirjataan yhteinen tavoite, toiselta toimijalta tarvittava panos ja yhdessä ratkaistava asia.
Asiakastyössä vastaava ajatus voisi näkyä asiakkaalle annettavana “Seuraava askel” -yhteenvetona:
Työntekijän tueksi tarvittaisiin tilanteeseen sopiva ohje siitä, miten seuraava vastuu sovitaan.
Näin palvelujen välinen yhteistyö saisi asukkaalle konkreettisen muodon. Tarkka ratkaisu riippuisi siitä, miten vastuunvaihto nykyisin toimii.
Hyvän elämän tavoitteen sana kaikille voidaan kääntää käytännön kysymykseksi: Kenen mahdollisuuksia tämä ratkaisu lisää — ja jääkö joku järjestelmällisesti sen ulkopuolelle?
Kysymys voi vaikuttaa palvelun suunnitteluun, investointivaihtoehdon arviointiin tai verkkopalvelun sisältöön. Yksi strateginen periaate saa näin useita käyttömuotoja.
Kasvu liittyy samanaikaisesti asumiseen, palveluihin, luontoon, alueiden kehitykseen, talouteen ja vetovoimaan.
Siksi kasvua koskeva päätös on erityisen tärkeä toteutumispaikka. Siinä voidaan tehdä näkyväksi usean strategisen tavoitteen yhteisvaikutus.
Muotoilun kannalta tämä puoltaa yhteisiä tarkasteluja ja työvälineitä. Jokaiselle tavoitteelle ei tarvitse rakentaa omaa erillistä lomaketta.
Vantaan strategiaa toteutetaan ohjelmien, suunnitelmien, vuositavoitteiden ja tuloskorttien kautta. Analyysissä tunnistettu mahdollinen riski liittyy siihen, miten niiden yhteinen vaikutus pysyy näkyvissä
Kysymys kuuluu: Mitä eri ohjelmien pitää ratkaista yhdessä, jotta ne rakentavat strategian tarkoittamaa Vantaata?
Tämä on suunnittelukysymys, ei väite siitä, että kaupungin ohjelmat toimisivat nykyisin erillään. Sen perusteella voidaan tarkastella esimerkiksi yhteisten riippuvuuksien käsittelyä ja päätöksenteon käytäntöjä.
Kun tavoiteltu toteutuminen oli määritelty, muodostettiin kohdennettu tietopyyntö muotoilun tarkentamiseksi.
Tässä vaiheessa tarvitaan tietoa juuri niistä käytännöistä, joihin ratkaisua ollaan suunnittelemassa.
Investointien kohdalla kysymys voisi olla: Missä nykyisessä valmistelupohjassa näkyvät vaikutukset eri alueisiin ja palveluihin, ja miten nämä arviot vaikuttavat vaihtoehdon valintaan?
Palvelusiirtymän kohdalla: Miten asiakkaan seuraava askel ja siitä vastaava taho sovitaan tällä hetkellä?
Perehdytyksen kohdalla: Missä nykyisessä sisällössä strategia jo yhdistetään työntekijän konkreettisiin valintatilanteisiin?
Vastaukset voivat löytyä dokumenteista, täytetyistä työpohjista tai asiakkaan kokoamasta kuvauksesta. Niiden perusteella ratkaisu voi olla nykyisen käytännön säilyttäminen, vahvistaminen, muuttaminen tai uuden osan rakentaminen.
Esimerkiksi päätöspohjan uusi kenttä voi osoittautua tarpeettomaksi, jos sama sisältö on jo olemassa. Silloin muotoilun tehtävä voi olla tehdä sen käytöstä selkeämpää.
Tässä esimerkkityössä kaupungilta ei ole pyydetty eikä saatu tarkentavia vastauksia. Siksi ratkaisujen lopullinen tarve ja sijoitus jäävät vahvistettaviksi.
StrategiActin muotoilu etenee yleisestä alueesta kohti täsmällistä käyttötilannetta:
Johtaminen → investointien valmistelu → vaihtoehtojen vertailu.
Tässä kohdassa tasapainoisen kasvun pitäisi ohjata harkintaa. Muotoiluehdotuksessa nykyiseen valmisteluun liitettäisiin tarvittaessa arviointiosio, joka yhdistää olennaiset vaikutukset tehtävään valintaan.
VAIKUTUS KOKO KAUPUNGIN KEHITYKSEEN
Mitä vaihtoehtoja vertailtiin?
Kuvataan olennaiset vaihtoehdot ja niiden väliset erot.
Kenelle ja mille alueille hyödyt ja haitat kohdistuvat?
Tarkastellaan myös nykyisiä alueita, asukkaita ja palveluja.
Mitä pitkän aikavälin vaikutuksia ja epävarmuuksia päätökseen liittyy?
Tuodaan näkyviin taloutta, toimintakykyä ja luontoa koskevat olennaiset arviot.
Mikä näistä vaikutuksista muutti ehdotusta tai ratkaisi valinnan?
Yhdistetään arviointitieto päätöksen perusteluun.
Lähtökohtana oli strateginen tavoite tasapainoisesta kasvusta.
Määrittely täsmensi, että sen pitää vaikuttaa kasvuvaihtoehtojen arviointiin.
Muotoilu osoitti, missä työvälineessä ja millaisella sisällöllä tätä voidaan tukea.
Varsinaisessa toteutuksessa osio viimeisteltäisiin, sovitettaisiin nykyiseen päätöspohjaan ja sen käyttöä kokeiltaisiin valitussa valmistelutilanteessa.
Tavoiteltu vaikutus olisi, että arviointi voi muuttaa vaihtoehtoa, sen ehtoja tai ajoitusta. Pelkkä täytetty kenttä ei vielä osoita tämän tapahtuneen.
StrategiAct antaa yhteisen lähtökohdan toteuttamisen suunnittelulle. Se ei vielä päätä keinoja, vaan määrittelee, mitä keinojen pitää saada aikaan.
Vantaan tapauksessa analyysin pohjalta voidaan arvioida esimerkiksi:
Seuraava kysymys voisi olla: Miten kaupungin ohjelmat, päätökset ja investoinnit saadaan yhdessä rakentamaan hyvinvointia, vetovoimaa ja tasapainoista kasvua yhtenä Vantaana?
Tämän jälkeen voidaan suunnitella varsinaiset hankkeet, vastuut ja toimenpiteet.
Kaikki muotoilu ei kohdistu suuriin päätöksiin. Strategian pitäisi olla käytettävissä myös silloin, kun työntekijä kohtaa tavallisen mutta tärkeän valintatilanteen.
Vantaa-casessa tästä syntyi ehdotus roolikohtaisesta tilannekortista.
Tilanne: Asukkaan asia tarvitsee toisen palvelun osallistumista.
Strateginen tarkoitus: Asukkaan asia etenee yli organisaatiorajan.
Oma tehtäväni: Käytän sovittua siirtymätapaa ja autan asiakasta ymmärtämään seuraavan askeleen.
Kun oma toimivalta ei riitä: Tiedän, mistä pyydän apua.
Kortin rinnalla voisi olla lyhyt valintaharjoitus tai esihenkilökeskustelun kysymys. Sisältö liitettäisiin ensisijaisesti nykyiseen perehdytykseen.
Tällaisen ilmentymän tehtävä on yhdistää strategian ymmärtäminen siihen, miten ihminen toimii.
Toimintatapojen pitää kuitenkin olla sovittuja ennen kuin niitä opetetaan. Perehdytysmateriaali tukee käytäntöä; se ei yksin luo vastuita tai valtuuksia.
Vantaa-casen muotoiluehdotukset muodostavat kolme toisiaan tukevaa kokonaisuutta.
Päätösesityksen arviointiosio, valmistelijan ohje ja ohjelmien yhteisen asian päätöskortti auttaisivat kytkemään yksittäiset valinnat kaupungin yhteisiin tavoitteisiin.
Asiakkaan seuraavan askeleen yhteenveto, työntekijän toimintakortti ja perehdytyksen tilanneharjoitus tukisivat asioiden etenemistä ja strategian käyttämistä omassa työssä.
Verkkopalvelun sisältö, fyysinen opastus, kohtaamisen kysymys ja vetovoimalupauksen perustelu tekisivät strategisesta tarkoituksesta käyttäjälle havaittavaa.
Näiden tarkastelu yhdessä auttaa välttämään päällekkäistä rakentamista.
Yhteinen tavoite ei edellytä samanlaista ilmentymää kaikkialle. Se edellyttää, että eri ilmentymät tukevat samaa tarkoitusta omissa käyttötilanteissaan.
Kuvaus siitä, mitä strategian keskeisten valintojen pitäisi saada todeksi, missä niiden toteutuminen ratkaistaan ja kuinka vahvasti niiden pitäisi vaikuttaa.
Perustellut ehdotukset niistä päätöskäytännöistä, toimintatavoista ja muista ratkaisuista, jotka voisivat tukea tavoiteltua toteutumista. Mukana ovat myös ratkaisujen keskinäiset yhteydet ja tarkennettavat tiedot.
Kuvaus konkreettisista käyttömuodoista: esimerkiksi päätöspohjan sisällöstä, ohjeesta, kysymysrungosta, palvelunäkymästä, opastuksesta ja perehdytyksen tilannekortista.
Tarkemmassa kokonaisuudessa jokaiselle ehdotukselle kuvataan sen tehtävä, käyttäjä, käyttötilanne ja yhteys strategiaan.
Tärkeys ja toteutusvalmius erotetaan toisistaan. Strategisesti tärkeä ratkaisu voi jo olla olemassa, tai sen suunnittelu voi edellyttää vielä täsmätietoa. Ehdotuksia ei siksi muuteta automaattisesti uusien hankkeiden listaksi.
Tämä oli Vantaa-analyysin yhdistävä tulkinta. Muotoilu vei sen edelleen kysymykseksi siitä, miten yhteinen tarkoitus näkyisi eri ihmisten työssä ja kokemuksessa.
Strategian toteutumisen muoto muodostuu näiden yhteydestä: mitä tavoitellaan, missä se ratkaistaan ja millä konkreettisilla tavoilla tarkoitus pääsee vaikuttamaan.
Vantaan kanssa tehtävässä jatkotyössä ensimmäiseksi täsmennettäisiin nykyiset käytännöt ja valittaisiin, mitä ehdotuksista kannattaa viedä eteenpäin.
Toteutus voisi tarkoittaa esimerkiksi päätöspohjan ja käyttöohjeen viimeistelyä, yhden palvelusiirtymän toimintatavan tarkentamista, perehdytyssisällön rakentamista tai asiointipaikan opastuksen ja verkkotiedon yhteensovittamista.
Valittuja ratkaisuja kokeiltaisiin rajatuissa käyttötilanteissa ennen laajempaa käyttöönottoa. Toteutuksesta voisi vastata kaupunki itse, Romero tai muu kumppani.
StrategiAct antaa toteutukselle tarkoituksen, suuntaviivat ja konkreettiset sisältöehdotukset. Toteutus tekee niistä käytettävää arkea.
Tällä sivulla on valikoituja havaintoja ja sovellusehdotuksia.
Näytän mielelläni tarkemmin, miten työ eteni strategian tulkinnasta tietopyyntöihin, ratkaisujen valintaan ja konkreettisiin ilmentymiin — ja mitä vastaava työ voisi tarkoittaa teidän organisaatiossanne.
StrategiAct lähtee olemassa olevasta strategiasta. Työssä määritellään tavoiteltu toteutuminen ja suunnitellaan, mitä sen mahdollistamiseksi tarvitaan päätöksissä, käytännöissä, työvälineissä ja ympäristöissä.